13.8.2017

100 tuntematonta sarja

Aloitin 2016 alussa 100 tuntematonta projektin, joka on edennyt nyt tänä vuonna hiukan hitaasti, lähinnä koska tulee kuljettua vähemmän järkkärin kanssa.

Alla neljä (tai oikeastaan viisi) viimeisintä tuntematonta. Uudessa Seelannissa lähellä eteläsaaren ringin päättymistä tapasimme Annien ja Stuartin kun leiriydyimme Akaroa-niemimaan Little River Campground -leirintäalueella. Mukava pariskunta jutella tiskaamisen yhteydessä ja erikoinen paikka yöpyä: alueen vieressä rinteessä oli itsetehty nykytaide-luonto-seikkailupuisto.
In the beginning of 2016 I started my 100 strangers project, which has slowed down this year, mostly because at home I don't have my main camera with me all the time.

Below are four (or actually five) latest strangers. We met Ann and Stuart in Little River Campground when we stayed there after visiting Akaroa peninsula on the last days of our NZ south island trip. A really nice couple to chat with while doing the dishes. Also the camping site was really interesting as it had a self-made art-nature-adventure area next to it. 


Annie & Stu camping uusi-seelanti "new zealand" toast kitchen keittiö


Fijin kaksi viikkoa jäi ilman tuntemattomia, koska oltiin lähes koko aika hotelleissa tai luonnon helmassa ilman ihmisiä. Taipeissa taas riitti ihmisiä ja Su Ching haastatteli meitä johonkin turistitutkimukseen, joten pyysin vastineeksi tuntemattomaksi.
Our two weeks in Fiji was mostly in hotels or in quiet places, so I didn't find any strangers, but Taipei was different. There in a temple we were interviewed for some tourist study by Su Ching. In return I asked if she would be a stranger.


Su Ching Taipei Taiwan temple temppeli


Tämän vuoden ensimmäinen tuntematon löytyi vasta toukokuisella risteilyllä Tukholmaan. Keskustan kävelyllä Skeppsholmenilla oli lukemassa näköalapaikan penkillä Elias, joka kysyttäessä suostui kuvattavaksi.
The first stranger of 2017 was found on our May cruise to Stockholm. We were walking around the downtown and in Skeppsholmen Elias was reading a book on a sight seeing bench.


Elias Stockholm Tukholma Skeppsholmen


Järkkärin puutteen lisäksi taitaa Suomessa on ujompaa porukkaa - vasta kolmas kysytty nainen lupautui kuvaan. Taidan näyttää liian epäilyttävältä. 😳 No, vierailin päivän verran Scifi-maailman vanhimmassa tapahtumassa WorldConissa Helsingissä ja siellä aulassa oli lueskelemassa Tuula ja onneksi lupautui osallistumaan projektiin.
In addition to mostly walking without my big camera, another reason for fewer strangers may be that Finns are more shy. Tuula was the third woman I asked this summer to participate and fortunately she agreed. Maybe I'm too dangerous looking. 😳 Anyway, she was reading in a lobby of WorldCon75, which is the oldest and most important of Scifi conferences.


Tuula Helsinki Worldcon Worldcon75 Messukeskus


Näitä tuntemattomien kuvia 'paremmin' keräävät yhdistävät mukaan kohteen haastattelua ja kertovat ihmisestä kasvojen takana, mutta itse olen yleensä vain selittänyt asian ja kysynyt nimen. Muutamien kanssa on ollut enemmän juttelua, kuten esim Ann & Stuart tässä ja Hein & Marike, jotka pyöräilivät Namibian läpi. Marianne taas jutteli Tokion tuntemattoman kanssa paljonkin.

Kaikki tuntemattomat löytyvät omasta albumistaan täältä.
Those who do this series seriously do also interview strangers and tell more about the person, but I've been usually quite straight forward and explained the project, asked for permission and asked for their name. With some of them we've talked more - like Ann & Stuart above, also Hein & Marike who were bicycling across Namibia. In Tokyo Marianne had a long discussion with the stranger there.

All of the Stranger photos are in their own Strangers-album.


2 kommenttia:

  1. Jännä miten suhtautuminen kuvan ottoon vaihtelee, vaik ei ole kyse salakuvauksesta. Kiva, että olet löytänyt kuvattavia ympäri maailmaa. Tekee dokumentaatiosta todella mielenkiintoisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuopiolaisella oli ainakin että hän ei oikein netissä ole, älä laita häntä sinne. :-) En sitten ruvennut selittämään, että ei oo vaarallista... Eniten harmittaa, ettei osunut ketänään polynesialaisperäistä mukaan - Pääsiäissaaret, Tahiti ja Uusi-Seelanti oli kuitenkin aikaa. Fijikin olis ollut omanlaistaan.

      Poista

Kiitos kommentistasi!