Addo Elephant National Park

Meidän jännittävää 'kilometri nousua ylös vuorenrinnettä' Sani Pass -vierailua edeltävä paikka Etelä-Afrikassa oli Addon Elefantti Kansallispuisto (wiki enkuksi).

Addo oli Krugerin ja Etoshan jälkeen kolmas vierailemamme luonnonpuisto ja varsinkin Tarja norsufanina piti paikasta paljon. Aiemmissa paikoissa elefantteja ei näkynyt niin paljon kuin odotettiin, mutta täällä se korjaantui ja kruunasi Afrikan reissumme eläinosion. 

The previous place before our exciting steep mountain drive visit to Sani Pass was Addo Elephant National Park.

We visited two National Parks (Kruger and Etosha) before Addo, but this was where we finally saw a lot of elephants. They are Tarja's favourite animals, so this was a great final touch to our road trip in Southern Africa.  

Etelä-Afrikan puistoista varattiin aina majoitus ja maksettiin puistomaksu etukäteen Sanparks-nettisivustonsa kautta.

Kartan alareunan pääportista saavuttiin leiriin ja helpoin katselupaikka oli heti tuossa vastaanoton/päärakennuksen vieressä olevalla vesikuopalla. Mökkimme oli #23 kartan 'koilisnurkassa'. Päiväajelulla ja pois lähtiessä käytettiin vas.ylänurkan porttia, joka vei syvemmälle puiston alueelle.

We paid accommodation and the entrance fee always a few days ahead on Sanparks website.

The map below shows the Main camp area - we arrived via the gate on the bottom and used top-left corner gate for the day drive and on the next day when we left the park. Our hut was circled #23 on the top-right area and for example, the photo above was taken from underground hide next to reception/main building.

Tuolloin helmikuun lopussa täälläkin oli yllättävän rauhallista, vaikka oli vielä hyvät kelit. Esim ao. katselusuoja vesikuopalle oli meillä pääosin yksityiskäytössä, pari kertaa kävi muita ihmisiä (esim James, jonka sain 100 tuntematonta osallistujaksi). Esimerkiksi tämän bloggauksen eka kuva on tuosta raosta zoomattu.

Our visit was at the end of February and even though the weather was perfect it was quite peaceful. For example, the underground hide (below) was most of the time just for us. James was one of the other visitors and I asked him to my 100 strangers project. The first photo in this post was taken from this hide.

Mökit olivat sopivan tilavia paritaloja, mutta sisäänkäynnit ja terassit oli eri puolilla, joten rauhallinen oleskelu tuli luontevasti. Vieressä meidän auto, jonka rekkari syöpyi muistiin jokaisen lomakkeen täytössä - oli se sitten yöpyminen, rajan ylitys tai luonnonpuistoon saapuminen.

The huts had two apartments, but the other one had the entrance on opposite side and even the balconies were a bit separated. Next to it is our car. That registration number was asked in every form - accommodation, border crossing, entrance to parks, so it's almost burned to my memory.

Kämpän saamisen jälkeen käytiin ajelulla luonnonpuiston sisällä. Se toimi samoin kuin muutkin Afrikan eteläosan eläinpuistot, eli ajeltiin 5-30 km/h nopeutta alueen teitä pitkin valmiina pysähtymään ja silmä tarkkana, josko näkyy eläimiä. Kukkuloiden päälle oli välillä tehty suojattuja alueita, joissa saattoi nousta autosta pois ja katsella esim ao vesikuoppaa ja siinä vierailevia eläimiä.

After checking in and getting our hut, we did a round trip inside the park. The practice is same as in other parks in Southern Africa - drive slowly, look for animals and be prepared to stop quickly. On top of hills, there were few protected parking areas where it was possible to step out of the car. The water hole below is seen from one such place.

Ajelun jälkeen tultiin vielä kerran pääleirin viereiselle katselupaikalle ja bongattiin 'ison vitosen' yllättävin jäsen, eli puhveli. Nämä ovat laumana kuulemma niin ärhäköitä hyökkäämään, että ovat mukana vaarallisuutensa takia. Tuo Big five viittaa viiteen hankalimpaan jalan kuljettaessa metsästettävään eläimeen.

After a short road trip on the park area we returned once more to underground hide and saw the most surprising member of The Big Five game - African buffalo. They are waspish and attack easily, so that's the reason being included to most difficult target for hunting on foot.

Mökin sisällä oli yksi yhdistetty iso tila keittiölle, sohvalle ja sängylle, sekä erillinen wc-kylppäri. Juuri riittävä siihen muutamaan tuntiin, jotka oltiin auringonlaskun jälkeen sisällä.

Inside the hut, there was one big room with kitchen, sofa and bed. And a separate toilet-shower room on the corner. Just perfect for spending few hours after the sunset before going to bed.

Valosaastetta oli onneksi vähän, joten sain omalta terassilta yhden 'etukäteisosallistumisen' Bongaa Linnunrata -kampanjaan (vielä 8.11. saakka ehtii osallistua! 👍).

Fortunately, there isn't much light pollution, so I got to shoot the Milky Way from our terrace.

Seuraavana aamuna käytiin ensin lähivesikuopan katselupisteellä, jossa oli valitettavan hiljaista - ainakin norsumielessä. Mutta poistumisreitin varrella oli parikin norsulaumaa tutkittavana. Suojatulta parkkipaikalta tuli korkean pusikon läpi polku aidan taakse, josta sai kurkistusaukoista katsella juomapaikalle.

First thing on the next morning we visited the underground hide again, but it was quite quiet - at least for Elephant viewing. But on our way towards Sani Pass, we saw two flocks of Elephants. The first one was behind a fence to which there was a path between bushed from a protected parking area.

Täällä olikin juomassa ja vettä heittelemässä isompi lauma, vaikka lätäkkö ei ollut kummoinen.

There the water hole was much smaller, but the herd was a way larger.

Aikuisten joukossa oli monta teininorsua ja söpöyden huippuna jopa yksi ihan tuore tulokas tässä maailmassa:

Protected between adults and teenager elephants was also one super cute newcomer to this world:

Lisää Addon kuvia löytyy Flickrin Afrikka-albumista sen piirretyn aluekartan perästä. Tervetuloa sinnekin!

There are more new Addo photos in my Flickr Africa album (after that drawn area map). Welcome there too!

Kyoto | Instagram Travel Thursday

Lokakuinen Instagram Travel Thursday -haaste on taas vapaa-aihe. Instakuvia selatessa huomasin, että Japanista on vasta julkaistu Japanin Alppien kylpylävisiitti.

Kuva alla oli meidän ensimmäiseltä koko päivältä Kiotossa toukokuussa 2016. Marianne oli tullut maahan jo pari päivää aiemmin ja tavattiin tuolla. Paikallisessa temppelissä riitti ryhmäkuvien ottajia ja mekin saatiin eksoottinen kuva itsellemme, samoin kuin tytöt saivat 'eksoottista' seuraa omaan kuvaansa.

October's Instagram Travel Thursday has again a free subject. I browsed my Instagram photos and noticed that I've only published one blog article about Japan (= our visit to a spa in local Alps).

The photo below is from our first full day in Kyoto in May 2016. Marianne arrived to Osaka couple of days earlier and we met in Kyoto. A lot of group photos in a local temple were taken - both us and girls got an 'exotic' addition to our photo.

Ninna-Ji -temppeli oli yksi lukuisista Unescon maailmanperintökohteista Kiotossa. Näitä riitti vierekkäin saman kadun varrella kolmekin peräkkäin. Tässä oli hieno haravoitu zen-hiekkakuviointi.

There are a lot of Unesco world heritage sites in Kyoto - on one street we found three next to each other. The one here is Ninna-Ji, where there's a nice Zen sand garden.

Käytiin vielä toisenakin päivänä Arashiymassa (= yo. ryhmäkuvan ja bambumetsän paikka), koska sieltä löytyvä apinapuisto jäi katsomatta. Kuten yleensäkin eläinten ruokkiminen oli kiellettyä, mutta nerokas ratkaisu oli, että sitä sai tehdä talon sisältä käsin. Apinat antoivat ihmisten olla ulkona ihan rauhassa, koska eivät olleet oppineet, että ulkona saisi mitään makupaloja.

We visited Arashiyma (= group photo above and a nice bamboo forest) for a second time because we missed the monkey park on our first visit. Usually feeding of animals is forbidden, but here they had a great solution for this as feeding was allowed from inside the hut. Monkeys had learnt that only from the hut they get treats, so they let people in the surrounding be in peace.

Kultainen temppeli näyttää rauhalliselta, mutta kuvaajia riitti vierellä tungokseksi asti. Samana päivänä kierrettiin kaksi muutakin temppeliä.

The Golden temple below looks peaceful, but next to me there were a lot of people taking photos. We visited two other temples the same day.

Kioton päivistä yksi oli sateinen, joten se oli sopiva keskustan valtavalla päärautatieasemalla (ja sen isoilla maanalaisilla ostareilla) pyörimiseen. Muuten näinä päivinä tuli vain korkeintaan sadekuuroja / muutaman tunnin sateita ja käveleminen sujui hyvin.

We had mostly a nice weather in Kyoto, the only rainy day was perfect for exploring enormous main railway station and its big underground mall area. On the other days we got just few showers or no rain at all, so walking around the city was just fine.

Instagrammini löytyy täältä ja toistaiseksi julkaistut Japanin kuvat ovat Flickrin Japani-albumissa. Tervetuloa sinnekin!

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover, Vagabonda / Terhi ja Skimbaco.

My instagram profile is here and more so far published J-photos are in Flickr Japan album. Welcome to there too!

This is for Instagram Travel Thursday -meme, which is arranged by Travellover, Vagabonda / Terhi and Skimbaco.

Painovoiman aaltoja

Olikin taas kiinnostava uutinen tieteen puolelta! Nyt on neljännen kerran löytynyt gravitaatioaaltoja ja tällä kertaa niitä mittasi kolmaskin laitos, joka on Italiassa. Tuon kolmannen paikan ansiosta aallon suunta ja muoto pystyttiin laskemaan entistä tarkemmin. Virallinen julkaisu asiasta englanniksi täällä.

Tapahtumassa törmäsi kaksi mustaa aukkoa - toinen 31 auringon massainen, toinen 25 kertaa aurinkoamme painavampi. Lopputulos painaa 53 auringon massaa, joten kadonnut 3-4 auringon massaa muuttui avaruuden aaltoiluksi.

Eli maapallo, aurinko ja me kaikki venyttiin hetkeksi aallon mennessä ohi - sitä ei kyllä helposti itse huomaa, koska mitattu pituus ero neljän kilometrin matkalla on 1/1000 osa protonin läpimitasta.

Yet another interesting science news was published a couple of days ago! They have found fourth-time gravitational waves and this time it was measured also by a third device, which is in Italy. Because of the third result, they were able to count the direction and form of the wave more accurately than before. The official article is here.

The wave was caused by two black holes colliding - bigger one was 31 times the weight of the sun, the second one 25x. The combined new black hole weighted 53 times the mass of the sun, so about 3-4 masses of the sun transformed to waves.

So Earth, the sun and all of us expanded and shrunk for a moment as the wave passed by. Not easy to notice as the measured length on 4 km device was 1/1000 part of the width of a proton.

Keväällä luettu Mustan aukon blues kertoi USAan rakennettujen LIGO-laitteistojen historiaa ja taustaa gravitaatioaaltojen metsästykselle. Erittäin suositeltava kirja!

Pikaselitys gravitaatioaalloista löytyy tiiviisti selitettynä TM:n jutusta.





(kuvan lähde/copyright: APOD)

Last Spring I read Black Hole Blues, which was very interesting book telling the history behind searching of gravitational waves and how LIGO was built in the USA.

A quick explanation of gravitational waves can be found from this 'for dummies' article.





(picture source/copyright: APOD)

RIP - hautausmaita ympäri maailmaa

Muistilistalle on tullut kerättyä aiheita blogattavaksi - serkkuni Martin hautajaisten jäljiltä tuli mieleen julkaista hautausmaa-kokoelma. Asuimme samassa kaupungissa kuukautta vaille 30 vuotta ja ei vain koskaan tullut tutustuttua (oli reilut 10 vuotta vanhempi, joten penskana kyläillessä ei tietenkään ollut mitään yhteistä). Onneksi 3v sitten tuli kutsuttua kylään ja sittemmin nähtiin aina eri paikoissa. Luulin meillä olevan aikaa loputtomiin ja niin toukokuussa kesälle sovittu grilli-ilta jäi toteutumatta kohtalokkaan sairaskohtauksen takia. Menetettiin tosi pidetty, ylimukava ja hyväkuntoinen mies.

I've been collecting subjects for blogging and the funeral of my cousin 1,5 weeks ago reminded of this cemetery collection. We lived about 30 years in the same city without any contact. He was about 11 years older than I so as a kid we had nothing in common. Fortunately 3 years ago we finally agreed a visit and after that we saw few times. I assumed that we have all the time in the world, but his fatal seizure prevented our BBQ-evening that was agreed to happen this summer. We lost a fun guy who everybody liked and who was in very good shape.

Matkoilla tulee käveltyä monesti myös hautausmailla, yksi erikoisimpia oli viime vuoden lokakuussa Buenos Airesissa käyty La Recoleta hautausmaa. Siellä on paljon kuuluisuuksia presidenteistä Evitaan.

On our trips we often visit cemeteries and one of the most peculiar is La Recoleta in Buenos Aires, where we visited last October. There are a lot of famous people from presidents to Evita.

La Recoleta on oikea Necropolis, koska suuri osa hautaholveista on isoja rakennuksia ja koko iso alue koostui suorista kaduista. Jotkut haudat olivat viimeisen päälle uusia, osa taas tosi ränsistyneitä.

La Recoleta is a real Necropolis as most of tombs are actually big buildings and the whole area has straight streets. Some of the tombs are new and shiny, some broken-down.

Surullisimmasta päästä oli Pääsiäissaaren hautausmaan pikkulasten haudat:

Maybe the saddest graves were those for little children in Easter Island:

Paikka oli muutenkin erikoinen - monet haudat oli päällystetty hienolla hiekalla. Osa taas kertoi vainajan elämästä, esim tässä lepäsi rokkari.

There were several unusual graves, many were covered with fine sand and some told about the life of deceased. A rocker rests here:

Japanin alpeilla olleen pikkukylän hautausmaa taas oli ihan erilainen kuin muut.

The one we visited on Japanese Alps was again something completely different:

Namibiassa Tarjan kotikylän Oniipan lähellä on Olukondan kylä. Siellä Nakambale-museon vieressä on hautausmaa, johon on haudattu maan kuuluisin suomalainen lähetystyöntekijä Martti Rautanen perheineen.

Near by Tarja's home village Oniipa in Namibia there's Olukonda village. There next to the Nakambale museum is a small cemetery where rests the most famous of Finnish Namibia missionaries: Martti Rautanen and his family.

Suomalaista tyyliä laittaa lyhtyjä hautausmaalle ei ole muualla näkynyt - toki, jos se tehdään kerran pari vuodessa, niin todennäköisesti ei ole osunut meidän käynnin kohdalle. Tosin ei kyllä muutenkaan paljoa pimeään aikaa käydä hautausmailla. Paitsi Vaasassa:

I haven't noticed that anywhere else they would practice this Finnish tradition to light candles to graves on special evenings. On the other hand if it happens, we were probably not visiting that country on those days. Also we usually stay away from cemeteries after sunset, except in Vaasa:

Islamilaisten vähäkoristeisuus jatkuu myös hautausmaalla. Alla näkymä Tunisiasta:

Plain style of Islam continues in cemeteries too. Below is a view from Tunis:

Tilaa säästävä kerrostalomainen ratkaisu näkyi Välimeren rannalla Ranskassa:

This space saver practice was in France by the Mediterranean Sea: 

Omanlaisensa hautausmaa on Prahassa oleva Vysehradin hautausmaa, jonne on haudattu paljon kuuluisuuksia (listaa linkin takana). Nähtiin esim Capekin, Dvorakin ja Smetanan hautakivet.

Prague also has a cemetery with several famous people: Vysehrad (there's a longer list behind the link). We saw for example graves of Capek, Dvorak and Smetana.

Taas ihan erilainen on Prahan keskustassa oleva vanha juutalainen hautausmaa. 

Yet another different grave yard is Old Jewish cemetery in downtown Prague:

Monenlaisia jäi vielä tästäkin pois - Tsekissä ollut luukirkko, Rio de Janeiron maailman suurin (?) hautausmaa ja moni muu.

Nämä ovat hyviä muistutuksia elämän lyhyydestä - olkaa paljon läheisten kanssa ja eläkää täysillä!

A lot was still left out - a bone church in Czech Republic, world's biggest (?) cemetery in Rio de Janeiro and others.

These are good reminders of how short life is - spend a lot of time with your loved ones and live life to the fullest!

Autoilua maailmalla | Instagram Travel Thursday

Syyskuun Instagram Travel Thursdayn aihe on mieluisin matkustusmuoto. Meillä ne ovat (perille lentämisen jälkeen) vuokra-autoilu ja kävely. Ensimmäisen kuvan autoa en ole ajanut, vain ihaillut Turun Kakskerrassa kesällä. Mutta se vie oikeaan tunnelmaan, koska vaikka olen ajanut 30 eri maassa, niin Instagrammistani ei löytynyt suoranaisia omien reissujen ajoneuvoja. 

The subject for Instagram Travel Thursday in September is 'favourite travelling form'. For us those are both walking and driving rental car. I haven't driven this car below, but we just saw it near-by Turku this summer. It's creating the right mood, as even though I've driven in 30 countries, there wasn't any pics in my Instagram about our vehicles.

A post shared by Timo Kyttä (@timoky) on Jun 18, 2017 at 10:25am PDT

Autoillen pääsee paikkoihin, joihin julkisilla ei tulisi mentyä tai välttämättä edes pääsisi. Uuden Seelannin pohjoissaarella suuntasimme saaren keskiosasta Taupo-järveltä kohti länsirannikkoa ja Taranaki-vuorta. Huomasimme olevamme 'Unohdetun maailman valtatiellä' (=State highway 43) - hidas reitti, mutta täynnä upeita maisemia. Ellei seuraavaa yötä olisi jo varattu New Plymouthista, niin tuohon olisi kannattanut käyttää koko päivän, nyt piti ajaa läpi hiukan liian vauhdilla.

Cars take us to places where public tranportation / taxis would be difficult or impossible. In the north island of New Zealand we headed from lake Taupo to west coast and mount Taranaki. On that route we found ourselves on The Forgotten World Highway (State Highway 43), which was slow but full of beautiful views. Had we not already booked the next night in New Plymouth, that would had been a road to spend more time on. Now we had to drive through it a bit in a hurry.

A post shared by Timo Kyttä (@timoky) on Nov 27, 2016 at 2:37am PST

Riskinä aikataululle autoillessa on tietyöt - välillä matka sujuu huiman nopeasti, esim Interstate Wyomingin läpi. Joskus autiomaakin on hyvästä tiestä huolimatta hidasta: Australian koilisnurkka Cairns - Brisbane oli täynnä tietyöpysähdyksiä. Tässä oltiin odottamassa tietyötä Etelä-Afrikassa, mutta noissa maisemissa ei hetken rauhassa istuskelu haitannut yhtään.

One of the risks in car travel is road work. Sometimes driving is a fast way to travel, like our day through empty Wyoming on the Interstate. Sometimes even a good road in desert can be slow - for example in the north-east corner of Australia drive from Cairns to Brisbane was full of road work stops. Stopping doesn't matter if the scenery is as beautiful a the one below in South Africa.

A post shared by Timo Kyttä (@timoky) on Feb 13, 2016 at 2:28pm PST

Ajaessa maisemien vaihtuminen on välillä huimaa jopa yhden päivän sisällä - alla kokoomakuva Namibian päivästä välillä Etoshan luonnonpuistosta Swakopmundin rantakaupunkiin. Toisaalta em. Brisbaneen meno oli monta päivää saman näköisiä maisemaa - onneksi hienoa.

Views may change a lot even during just one day - below is a collage of scenes in Namibia between Etosha Nature Park and Swakopmund coast city. On the other hand previously mentioned drive to Brisbane gave us similar scenery for few days in a row. Fortunately that one type of view was exotic, so we didn't get that bored.

A post shared by Timo Kyttä (@timoky) on Feb 2, 2016 at 11:35pm PST

Vahingon lisäksi hienoihin paikkoihin pääsee myös tarkoituksella: esim. suurin tunnettu meteoriitti Hoba on yli 60 tonnin rautamöhkäle Namibiassa. Se vaati muutaman kymmentä kilometriä ylimääräistä ajoa pikkuteillä, mutta ilman vuokra-autoa käynnin järjestäminen olisi ollut kalliimpaa ja vaatinut enemmän aikaa ja vaivaa.

In addition to accidentally finding nice scenery, cars help us to get there on purpose. One example is the Hoba meteorite in Namibia,  biggest known meteorite, over 60 tons (kg) of iron. It took additional 30 km of driving on dirt roads, but without rental car getting there would have been much more expensive and taken more time and effort.

A post shared by Timo Kyttä (@timoky) on Jan 26, 2016 at 10:19pm PST

Instagrammini löytyy täältä ja julkaistut kuvat ovat Flickrissä albumeittain. Tervetuloa sinnekin!

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover, Vagabonda / Terhi ja Skimbaco.

My instagram profile is here and more so far published photos are in Flickr albums. Welcome to there too!

This is for Instagram Travel Thursday -meme, which is arranged by Travellover, Vagabonda / Terhi and Skimbaco.

Steampunk HQ + Boulder beach

Nyt lisäsin Uuden Seelannin albumiin myös kartan meidän eteläsaaren asuntoautoilun reitistä. Aloitettiin kolmella yöllä Christchurchissä, minkä jälkeen kaksi ensimmäistä autoiluyötä olivat Tekapo-järven suunnalla ja kolmas takaisin meren rannalla Oamarussa. Alla kuvat ja raportti Oamarun päivästä.

I now added to New Zealand album a map of our Campervan route there. We started NZ visit with a three night stay in Christchurch and then headed to south - first two nights in Lake Tekapo area and then the third in Oamaru by the sea. Below are pics and a report of our day in Oamaru.

45 vuotta scifiä harrastaneena must-vierailukohde oli tietysti Steampunk HQ eli Höyrypunkin päämaja Oamarussa. Kyseessä on scifin alalaji, joka sekoittaa höyrykoneaikakautta avaruustekniikkaan (lisäselitys wikissä). Käytännössä paikka on teemallinen nykytaidemuseo - ja ihan suositeltava sellainen.

I've been into scifi for 45 years so a visit to Steampunk HQ in Oamaru was a must. Steampunk is a scifi subgenre that combines space technology to steam-powered machinery style. In practice this was a contemporary art museum with a theme. A recommended place!

Yllä rakennuksen pääsisäänkäynti ulkopuolelta. Alla porttaalihuone, jossa oli peilit joka puolella ja ympärillä tuhansia roikkuvia valoja. Vaikuttavaa!

Above is the entrance to the building. Picture below shows the Portal, where mirrors and thousands of lights surrounded us. An impressive place!

'Taistelujunan' katolle pääsi toiselta puolelta portaita pitkin; sisällä taas oli vain pitkä junanvaunu muutamalla sohvalla ja nojatuolilla sisustettuna.

There were stairs to the roof of this 'Battle train' on the other side. Inside of it was a normal train cart decorated with few couches and chairs.

Ennen etelään jatkamista käytiin vielä kävelyllä lähiniemellä - sieltä otetussa kuvassa Steampunk HQ:ta näkyy hiukan oikeassa reunassa ja vasemmalla alhaalla rannassa on leirintäalue, jonne majoituttiin.

Before heading to south we did some walking to a higher peninsula next to the city. This view from there shows a small part of Steampunk HQ on the right side. The Camping ground where we spent the night is on the bottom left.

Samoilta paikoilta näkyi myös Oamarun asuintalojen takana keskemmällä saarta olevaa vuoristoa.

The same place offered also a view to mountains of inner island behind the Oamaru residential area.

Oamarusta etelään ajaessa n. 30 km jälkeen vierailtiin Moeraki Boulders -rannalla. Hiekan keskeltä löytyi parikymmentä lähes täydellisen pallon muotoista kiveä. Yo. linkin takaa löytyy englanniksi selitystä näistä - tällä rannalla isoin pallo on halkaisijaltaan 2,2m ja sen synty on kestänyt 4-5,5 miljoonaa vuotta.

After 30 km (19 mi) driving to south of Oamaru we visited Moeraki Boulders beach. There were about 20 almost perfect spheres on a beach. The wiki-link above tells more how these were formed. The biggest one here was 2,2m (86 in) in diameter and it took 4-5,5 million years to grow.

Wikistä huomasin, että näitä löytyy muualtakin, mutta tämä sattui sopivasti kohdalle ja oli mukavan helppo kohde vierailla vajaan kilometrin sivussa ajoreitistä. Viileä mutta kaunis ilma joutua hetkeksi kiven sisään. 😊

From wikipedia I noticed now that there are other similar places, but this was a handy visit just about 1km (0,6mi) from our route. Cool but beautiful day for me to rock a little. 😊

Päivän lopuksi ajettiin Dunediniin. Keskustassa oli CamperMate -softan mukaan ehkä ilmaiscamping-paikka, mutta sen kurkkaamisen jälkeen ajettiin suosista muutaman kilometrin päähän rannalla Dunedin Holiday Park -leirintäalueelle. Päivän lopuksi käytiin kävelyllä rannassa, syötiin ja istuttiin iltaa harvinaisesta herkusta, eli ilmaisesta ja rajoittamattomasta wifistä nauttien. Edelleen vain oli niin viileää, ettei voinut istua iltaa ulkona.

Tuolle päivälle tuli ajamista 123 km, mikä oli alle asuntoautoilun 147km päiväkeskiarvon. Dunedinistä seuraava yö vietettiinkin sitten koko vuorotteluvuoden kaukaisimmassa paikassa kotoa laskettuna: Purakaunui bay 17 311 km (10 757 mi) Vaasasta.

For the next night we drove to Dunedin. The CamperMate app suggested that there would be a freedom camping site in the centre of Dunedin, but after checking it out we drove a few kilometers to sea side to Dunedin Holiday Park. For the rest of the day we did a walk to beach, had a dinner and enjoyed a rare dessert: free unlimited wifi. Unfortunately it was still too cool to spend the evening outside.

On that day we drove 123 km (76 mi), which was below our average Campervan driving daily average 147 km (91 mi). Our next night was in Purakaunui bay, which was the furthest place from our home during our sabbatical year: 17 311 km (10 757 mi).

Tältä päivältä on julkaistu kaikkiaan 13 kuvaa Flickrin Uusi-Seelanti -kansioon, josta ne loput löytyvät kartan perästä. Tervetuloa sinnekin!

I've published all in all 13 photos from this day - the rest of them are in my New Zealand album in Flickr (those are after the map). Welcome to there too!

100 tuntematonta sarja

Aloitin 2016 alussa 100 tuntematonta projektin, joka on edennyt nyt tänä vuonna hiukan hitaasti, lähinnä koska tulee kuljettua vähemmän järkkärin kanssa.

Alla neljä (tai oikeastaan viisi) viimeisintä tuntematonta. Uudessa Seelannissa lähellä eteläsaaren ringin päättymistä tapasimme Annien ja Stuartin kun leiriydyimme Akaroa-niemimaan Little River Campground -leirintäalueella. Mukava pariskunta jutella tiskaamisen yhteydessä ja erikoinen paikka yöpyä: alueen vieressä rinteessä oli itsetehty nykytaide-luonto-seikkailupuisto.

In the beginning of 2016 I started my 100 strangers project, which has slowed down this year, mostly because at home I don't have my main camera with me all the time.

Below are four (or actually five) latest strangers. We met Ann and Stuart in Little River Campground when we stayed there after visiting Akaroa peninsula on the last days of our NZ south island trip. A really nice couple to chat with while doing the dishes. Also the camping site was really interesting as it had a self-made art-nature-adventure area next to it. 

Fijin kaksi viikkoa jäi ilman tuntemattomia, koska oltiin lähes koko aika hotelleissa tai luonnon helmassa ilman ihmisiä. Taipeissa taas riitti ihmisiä ja Su Ching haastatteli meitä johonkin turistitutkimukseen, joten pyysin vastineeksi tuntemattomaksi.

Our two weeks in Fiji was mostly in hotels or in quiet places, so I didn't find any strangers, but Taipei was different. There in a temple we were interviewed for some tourist study by Su Ching. In return I asked if she would be a stranger.

Tämän vuoden ensimmäinen tuntematon löytyi vasta toukokuisella risteilyllä Tukholmaan. Keskustan kävelyllä Skeppsholmenilla oli lukemassa näköalapaikan penkillä Elias, joka kysyttäessä suostui kuvattavaksi.

The first stranger of 2017 was found on our May cruise to Stockholm. We were walking around the downtown and in Skeppsholmen Elias was reading a book on a sight seeing bench.

Järkkärin puutteen lisäksi taitaa Suomessa on ujompaa porukkaa - vasta kolmas kysytty nainen lupautui kuvaan. Taidan näyttää liian epäilyttävältä. 😳 No, vierailin päivän verran Scifi-maailman vanhimmassa tapahtumassa WorldConissa Helsingissä ja siellä aulassa oli lueskelemassa Tuula ja onneksi lupautui osallistumaan projektiin.

In addition to mostly walking without my big camera, another reason for fewer strangers may be that Finns are more shy. Tuula was the third woman I asked this summer to participate and fortunately she agreed. Maybe I'm too dangerous looking. 😳 Anyway, she was reading in a lobby of WorldCon75, which is the oldest and most important of Scifi conferences.

Näitä tuntemattomien kuvia 'paremmin' keräävät yhdistävät mukaan kohteen haastattelua ja kertovat ihmisestä kasvojen takana, mutta itse olen yleensä vain selittänyt asian ja kysynyt nimen. Muutamien kanssa on ollut enemmän juttelua, kuten esim Ann & Stuart tässä ja Hein & Marike, jotka pyöräilivät Namibian läpi. Marianne taas jutteli Tokion tuntemattoman kanssa paljonkin.

Kaikki tuntemattomat löytyvät omasta albumistaan täältä.

Those who do this series seriously do also interview strangers and tell more about the person, but I've been usually quite straight forward and explained the project, asked for permission and asked for their name. With some of them we've talked more - like Ann & Stuart above, also Hein & Marike who were bicycling across Namibia. In Tokyo Marianne had a long discussion with the stranger there.

All of the Stranger photos are in their own Strangers-album.

Taiwan | Instagram Travel Thursday

Tässä kuussa Instagram Travel Thursdayn aihe on taas vapaa. Huomasin, että täällä blogissa ei olekaan ollut paljoakaan Taiwanista, joten kirjoitetaanpa muutama sana näistä. Alla kuva heti lentokentän maahantulon jonotuksen tunnelmista.

This month's Instagram Travel Thursday has a free subject and I noticed that I haven't blogged much about our RTW-trip's last week in Taiwan. The first picture (below) was already from Taipei airport immigration queue.

Paikkoja ennen reissua tutkiessa huomasin, että siellä riittäisi useitakin kiinnostavia luontokohteita. Päätettiin kuitenkin pysyä yhdessä paikassa, koska siirtymisiin menisi muuten liian iso osa vain viikon pituisesta vierailusta. Majailtiin siis Airbnb-kämpässä lähellä Taipein päärautatieasemaa, josta oli hyvät yhteydet joka suuntaan ja suora bussi lentokentälle.

I did some studying before the visit and noticed that there would also be several interesting nature sights too. But since moving between accommodations takes away quite a big portion of a week, we decided to stay in one place. Our base was an Airbnb-apartment near Taipei Main station, which had good connections to different directions and a direct bus to airport.

Taipei 101 oli melkoinen nähtävyys; yllä näkymät sieltä. Rakennus oli maailman korkein vuoteen 2004 saakka. Nörtin mielikuvitusta kihelmöi tornin vastapaino, joka, toisin kuin useimmissa muissa, oli täällä tehty omaksi nähtävyydekseen. Umpiteräksinen 660 000 kg pallo tasapainottaa rakennuksen maanjäristysten ja taifuunien voimalta ja on tehnyt isommillaan metrin liikettä (video).

Taipei 101 is an amazing sight, the view above is from there. The building was world's highest until 2004. A nerd like me got enthusiastic by the Wind damper, which here is visible, unlike in most other skyscrapers. It's a steel ball weighing 660 000 kg (= 1,455 million lb) and it balances the building against earth quakes and typhoons. It's largest movement has been about 1m (3,2 ft) - see more about it in this video. 

Taipein ulkopuolelle tehtiin yksi päiväreissu, jolloin käytiin juna+bussilla Tarokon kansallispuistossa (lopussa kuvia puistosta). Alueella on upeita maisemia, pystysuoria rotkoja ja temppeleitä korkeissa paikoissa. Harmittavasti parikin alueen mainostettua kohdetta oli ollut jo muutaman vuoden kiinni, mutta sitä ei kerrottu oikein missään. No, mutta reissu kannatti silti tehdä. 👍

We did one day trip outside of Taipei, when we took a train + bus to the Taroko National Park (more pics of area at the end of that wikipage). Area is full of gorgeous views, with steep gorges and temples in high cliff. An annoying thing was that couple of famous places there had been closed for a couple of years, but that wasn't told anywhere. Anyway, a recommended place to visit! 👍

Instagrammini löytyy täältä ja muita tähän asti julkaistuja kuvia löytyy tuolta Flickrin Taiwan-kansiosta. Tervetuloa sinnekin!

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover, Vagabonda / Terhi ja Skimbaco.

My instagram profile is here and the rest of so far published Taiwan photos are in its Flickr album. Welcome to there too!

This is for Instagram Travel Thursday -meme, which is arranged by Travellover, Vagabonda / Terhi and Skimbaco.

Florida revisited

Viime syksyinen maailmanympärimatka alkoi vajaalla kuuden viikon Pohjois-Amerikka osuudella. Siitä viisi vietettiin ao. kartan maisemissa pohjoisessa ja viimeinen kartan ulkopuolella Floridassa Daytona Beachilla (3 yötä) ja Orlandossa (3 yötä). Floridan ajot löytyvät tästä Google-kartasta.

Our trip around the world last Autumn started with a six week period in North America. Five of those we spent on area shown in this map and the last week in Florida. There we had three nights in Daytona Beach and three nights in Orlando. Driving route in Florida can be found here in Google maps.

Oheisen kartan reitiltä on kuvia Flickrissä melko hyvin, pitää vielä jossain vaiheessa saada juttuja tänne blogiinkin asti. Tässä merkinnässä kerrotaan tarkemmin Floridan osuudesta.

Orlandon kentältä otettiin vuokralle Toyota Prius ja ajettiin vähäkulutuksisesti 111 kilometria Daytona Beachille Roomba Inn and Suites hotellille. Paikka oli muutama sata metriä etelään tästä rantakävelytien loppupäästä. Meneillään oli selvästi hiljaisempi aika, kun näin päivinä menossa ei ollu Nascar-kilpa-ajoja.

There's quite many published pics in my Flickr of places in that map's route, but need to get something of them to this blog too. Anyway, this article is about our week in Florida.

We rented a Toyota Prius from Orlando airport and drove 69 miles with low consumption to Roomba Inn and Suites in Daytona Beach. The place is a block south of the end of the beach broadwalk (pic below). It was clearly a peaceful time as there were no Nascar rallies going on at these days.

Seuraavana päivänä käytiin ensin The Casements historiallisessa kohteessa, joka on ollut John Rockefellerin talviasuntona ja lopuksi eläkeasuntonakin. Kun opas kuuli meidän olevan Suomesta, niin pyysi odottamaan vartin ja saatiinkin esittely suomeksi USAssa 28 vuotta asuneelta Annalta.

Lisäksi käveltiin vähän rannalla, Tarja otti aurinkoa minkä aikana kävin parturissa ja illalla pelattiin kierros Congo minigolf-radalla (oli kyllä hienoin näkemämme, kuva Flickrissä).

On the next day we first visited The Casements historic site, where John D. Rockefeller spent his winters and later his retirement years. When they heard that we're from Finland we got a tour by Anna, who had moved to USA 28 years ago and she gave us the presentation in Finnish.

In addition to that we did some walking on the shore, Tarja relaxed by the pool and I had a haircut. Later we took a round in Congo Minigolf, which was the fanciest one we've ever seen (a photo in Flickr).

Toisena päivänä käytiin saaren eteläpäässä olevalla museoalueella, jonka majakasta näkyi hienot näkymät USAn tasaisimman osavaltion yli. Flickristä löytyy myös kuva museon valtavista majakka-prismoista, joilla ohjattiin kaikki lampun valo samaan suuntaan. Sen jälkeen lounas rannassa ja hyönteismyrkyn osto Etelä-Amerikkaa ja Zikaa varten.

We started the second day by visiting Ponce de Leon Inlet Lighthouse museum, which offered beautiful scenery over the flattest state of USA. There was also a very interesting display explaining and showing how the light in lighthouses is enhanced with prisms (a pic in Flickr). After that we had a lunch and visited a store for insect repellent for South America and Zika.

Lopuksi vielä rentoutumista hotellilla ja illan kävelyllä osuttiin kauden viimeisen ilmaiskonsertin alkuun. Saatiinkin kunnon annos Pink Floydin musiikkia.

Then a moment of relaxation at the hotel and during our evening walk we happened to walk to the last free open-air concert of the season. We heard a nice collection of Pink Floyd covers.

Orlandoon palatessa käytiin Blue Spring / Sininen lähde luonnonpuistossa. Ao. kuvan aukosta virtaa 390 000 kuutiometriä vettä päivässä ja paikka vetää manaatteja varsinkin talvella. Meidän kohdallemme osui vain yksi siellä käydessämme, siitä kuva Flickrissä. Uimaan mennessä näkyi viimeiset suomalaiset pariin kuukauteen, kun Floridassa asuva suomalaisnainen kahden poikansa kanssa oli myös uimassa. Pojat olivat hiukan täpinässä, kun saivat puhua suomea vieraille.

On our return to Orlando we visited Blue Spring State Park. 103 millions gallons of water comes every day from the hole in photo below. There are manatees mostly during winter, but during our visit we saw only one (a pic in Flickr). A Florida based Finnish lady with her two sons were also swimming. They our last Finns for two months. Guys were quite excited as they could speak Finnish to strangers.

Orlandon kahdeksi täyspäiväksi otettiin liput Universal Studiolle, jossa on kaksi puolta kierreltävänä. Alla Harry Potter -teemainen kuoro, joka lopetti esityksen oudosti kesken.

In Orlando we bought a two day ticket to Universal Studios to explore the two areas. Below a Harry Potter themed choir which ended their show strangely short.

Suurin osa huvipuistolaitteista oli sisätiloissa pyöriviä osaksi virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä, mutta oli siellä vielä muutama klassinenkin kieputin. Alla menossa Hulk-radan vaunu, joka käytiin ajamassa ainakin kolmesti.

Most of the rides are indoor virtual reality based ones, but there are still a couple of classical rides too. Below is the Hulk roller coaster, that we tested at least three times.

Erilaisia Universalin hahmoja riitti laitteissa teeman luojaksi ja alueella kuvauttamassa itseään vieraiden kanssa. Blues Brothers-show, Marvelin supersankareita, Simpsonit, Harry Potterin maailmaa, Shrek, Marilyn Monroe (!?), ao. Beetlejuice ja monta muuta. 

There were several Universal characters for ride themes and posing around the area for a selfie with guests. A Blues Brothers show, Marvel superheroes, The Simpsons, Harry Potter world, Shrek, Marilyn Monroe (?!), Beetlejuice (below) and many others.

Toisena päivänä mentiin puistoon kävelemisen sijasta autolla, koska meillä oli liput samalla alueella olevan Blue Man Groupin iltanäytökseen. Alunperin kaavailtiin Cirque Du Soleilia, jolla on myös kiinteä teatteri Orlandossa, mutta tämä oli mahtavan hauska ja komea vaihtoehto! Kannattaa käydä katsomassa - jatkossa sille voi olla paremmin tilaisuuksiakin, kun tuolta wikistä huomasin, että Cirque on ostanut tämän tässä kuussa.

On the second day we drove to park instead of walking as we had tickets to late night Blue Man Group show on the area. Originally we planned to see Cirque Du Soleil, which also has own theatre in Orlando area, but this was a very good alternative: funny and amazing! Highly recommended! I just noticed from that wikipage that Cirque has bought BMG, so probably there will be more shows in Europe too.

Kaikki julkaistut Florida-kuvat löytyvät albumin toiselta sivulta täältä (siellä lähes 30 muuta uutta kuvaa). Tervetuloa!

All published Florida photos are now on the second page of USA-album (I uploaded there about 30 other pics yesterday). Welcome!