Talvi ja auto

Viikon 6 kuva on taas valittu hienouden perusteella. Töihin kävellessä vähän ennen aamu-seitsemää kuu oli Kuntsin puiston puun takana ja pakkasesta huolimatta pysäytti ottamaan kuvaa.

The photo of week 6 is picked by its looks. I was walking to work at just before 7 a.m. and even though it was freezing I had to stop to shoot this one. Moon was just behind the tree.

Viikon 7 kuvana on mun Polestar 2. Oon mainostanut, että lautapelit on paljon halvempaa kuin autokuume, mutta nolosti kävi. Mulla on autot olleet keskimäärin 4,8v ja Peugeot ehti olla vain 2,5v. Se oli kyllä hyvä, mutta tuntui että nyt siinä oli vielä riittävästi vaihtoarvoa jäljellä. Ja muita perusteluksi keksittyjä hyviä syitä.

The photo of week 7 is my new car (Polestar 2). I've been saying that buying board games is much cheaper than having a 'car fever' but here we are... I've used my cars on average 4,8 years and Peugeot I kept just for 2,5 years. I liked it but now it had still enough exchange value left. And other logical reasons I came up with. 

Uusia pelejä otettu pöydälle aina väleissä. Tämä Dunhuangin kauppiaat oli taas selvästi Katarinan heiniä, mä en meinaa voittaa millään. Onneksi sitten taas on jotkut pelit mun tyylisiä.

We've played new games between the old familiar ones. This Merchants of Dunhuang was clearly Katarina's cup of tea as she won every game. Fortunately, there also other games where I win.

Artturi on selvästi edistynyt veteen tottumisessa, käytiin taas yhtenä perjantaina muutama tunti kahdestaan uimahallissa.

My grandson Artturi has clearly learnt to be more calm in the water. We visited again together in the swimming pool on Friday.

Sunnuntaina tuli kurkattua Ritzin elokuvafestareiden yksi pätkä. Hauskan erilaiset kolme lyhytelokuvaa.

On Sunday I checked out part of the film festival in Ritz. I saw there three totally different short films.

Pakkaset on luoneet hienoja näkymiä, tämä matkalla mökille Bergööhön.

The winter creates nice views. This one was on our way to the cottage.

Oon aina ihastellut tätä Katarinan mökin kylttiä: "En minä pomottele - minulla on vain paremmat ideat". 😃 

I've always been admiring this sign at Katarina's cottage. 😃

Toisena perjantaina tuli käytyä Ritzissä katsomas Kurikan sukujuurilla olevan vaasalaisen Osku Elias Pienimäen ekaa standup showta. Muistaakseni isoisänsä olikin meillä uuden navetan muurarina. Esiintyminen on kyllä verissään, oli jo 11-vuotiaana vuonna 2010 telkkarissakin Matti Nysänä. 

On the second Friday I visited the Ritz again to see the first standup show of Osku Elias. His father's roots are in Kurikka and I remember his grandfather doing masonry at our place when my parents built a new cow house.

Jäätie vankilan läheltä kohti Sulvaa.

The ice road over the bay.

Kävelyllä tuli testattua vihdoinkin Rewellin kiinalainen buffetti.

We finally tested the chinese restaurant buffet in the Rewell center.

Aina pitää yrittää syödä koko rahan edestä, onneksi ei kovin usein tuu käytyä.

It's good that we don't visit those too often as there's a need to always eat for the whole money.

Monta hienoa näkymää Söderfjärdenin kävelyllä.

Many more nice winter views on our walk at Söderfjärden.

Harmittavan vähän on vain lunta. Ekana talvenamme käytiin suksilla peltoja pitkin alueen keskellä Meteoriihessä.

We don't have too much snow, even though it's been freezing a long time. On our first Winter we could ski over the fields.

Hyvää viikonloppua! 🍀

Have a good weekend! 🍀

Paluu kotiin lähenöö

Vielä yksi Addon bongaus ennen paluumatkan kuvia. Eläinpuiston varmaan isoin yllätys oli tien vieressä ruokaillut kilpikonna. Tuo jos olisi ollut 2m tai kauempana tiestä, niin oltaisiin ajettu vauhdilla ohi.

One more animal from Addo before posting photos about our return to Capetown region. This turtle was probably the biggest surprise. If it hadn't been just next to the road we surely would have missed it.

Palattiin vaihtelun vuoksi sisämaan kautta, varsinkin kun se oli hiukan lyhyempikin reitti. Siellä vain ei ole kovin paljoa mitään, niin eka päivä oli lähes 400km ja varsinkin alkuun valittu reitti surkeaa nimismiehenkiharaa. Tässä jo nätimpää:

We returned to the West via inland as it was a shorter and new route. But there were quite a few places to sleep so our first day was almost 400 km (250mi) and the beginning part was quite bumpy. Here we got finally a bit nicer road:

Yhdessä kohdassa piti ajaa pitkään jonossa, vihdoin ohipäästessä nähtiin mitä siinä kuljetettiin.

At one point we had to drive in a slow queue. Here's what we saw while finally getting past it.

Noiden jälkeen tuli 40km yksikaistaista täryyttävää betonitietä.

After that we got 40 km (25mi) of one lane concrete road. Bumpy again.

Mutta majoitus Outdshoornissa oli mukava. Käytiin uinnin jälkeen kävelyllä keskustassa pizzalla. Iltaa istuttiin altaan lähellä meidän omassa ulko-olohuoneessa.

But the accommodation in Outdshoorn was nice. We swam a bit and walked downtown for a pizza. For evening we had own outdoor living room near this pool

Seuraavana päivänä ajettiin 265 km yhtä eksoottisten maisemien läpi Robertsoniin. 

On the next day we drove to Robertson (265 km / 164 mi). Nice views kept coming.

Pieni taukokävely taukopaikalla, jossa olisi ollut polku ylhäällä olevalle linnoituksen rauniolle.

A brief pause walking at a parking place which had a path to that small fortification up middle.

Tänne:

This one:

Lisko jalkakäytävällä.

A lizard on the sidewalk.

Perillä Robertsonissa tsekattiin uima-allas. Oli se mukava, mutta ei ehtinyt ponkaisun jälkeen uida, kun oli jo toisessa päässä.

Once in Robertson we checked out the pool. It was nice, but didn't have time to swim as you were at the other end after one kick.

Käveltiin syömään ja ekana vastaan tuli Neljä serkkua -viinitila. 

We walked to a nearby Four cousins winery.

Ekana näkyi kauppa ja viininmaistelutila.

The first room was a shop and wine tasting.

Peremmällä ravintola. Katarina valitsemassa viiniä kolmesta vaihtoehdosta.

After that was the restaurant. Katarina got to choose the wine from three options.

Hyvää ruokaa ja suomalaisittain edukas, vaikka oli vähän parempi paikka.

The food was good and quite inexpensive in Finland's standards even though it was a bit better place.

Seuraavana päivänä oli ajoa enää 132 km. Pysähdyttiin Worcesterissa kurkaamassa puisto ja fyysinen Temu-kauppa.

The next day we had only 132 km (82mi) to drive. We stopped at Worcester to walk in a park and visited a physical Temu shop.

Violettipuut vetää aina huomion puoleensa.

The purple tree always catches my attention.

Ennen Stellenboschia poistuttiin taas yhdeltä maksulliselta tieltä. Nämä tullipaikat meni ihan sujuvasti. Meno näillä teillä oli sujuvaa ja ei nyt niin kallista, maksettiin noista yhteensä 17 € / nenä.

Leaving yet another toll road before Stellenbosch. These were always quite smooth to go through. And using them wasn't too expensive, for all the drives we paid a total of 17€ per nose.

Stellenboschissa huomattiin, että majapaikan ravintola oli auki vain aamiaisen. Uber Eats toimitti meille sulavasti ruuat ennen viinin maistelua. 

In Stellenbosch we noticed that the restaurant of the Winery was open only for breakfast. But Uber Eats delivered us food smoothly and fast.

Huoneen hintaan kuului viininmaistelu ja parin euron lisällä sen sai päivitettyä viini + suklaa maisteluksi.

The price of accommodation includes a wine tasting and for a couple of euros we upgraded it to wine + chocolate tasting.

Tässä maistelu 2/5 alkamaisillaan.

Here we're starting part 2/5.

Tämä Lovane on Stellenboschin pienin viinitila, oltiin siellä viimeiset kaksi yötä.

This Lovane is the smallest winery of Stellenbosch. We stayed there the last two nights.

Tuolla oikean puolen yläkerrassa oli vieraiden huoneet. Päärakennus ja viinikellari vasemmalla.

The building on the right has guest rooms on the second floor, main building and wine cellar is on the left.

Hyvää viikkoa! 🍀

Have a good week! 🍀

Addo Elefantti puisto

Sitten vuorossa meidän neljä yötä Addo elefantti puistossa. Tiukka tipu!

Then to our four nights at the Addo Elephant National Park. A cool bird!

Näköalapaikka.

The view.

Ja siellä varoitus.

Which had a warning sign.

Yhdelle juomapaikalle käveltiin polkua pusikon läpi.

We walked via bushes to one of the water holes. 

Pillerinpyörittäjiä näkyi paljon tiellä, koska keräävät norsun kakkaa. Nämä oli suojeltuja ja eläinbongailun lisäksi piti olla tarkkana ettei ajanut näitten päälle. 

There were often Dung beetles on the roads as they collected elephant poo. These guys are protected and in addition to trying to see animals I had to watch the road to evade them. 

Sakaalit on tyylikkäitä.

Jackals are cool. 

Mangustit tarkkoja.

And mongooses on the alert.

Näkymä kohti pääleiriä ja meidän huviloita.

The view towards the main camp and our villa.

Seeproja matkallaan.

The zebras on their way.

Spekboom juomapaikalla oli utelias lintu, joka tuli tsekkaamaan löytyiskö siepattavaa ruokaa.

A curious bird at Spekboom water hole came to check us and see if there was any food to grab.

Taustan juomapaikalla oli rautatanko, joka oli norsuille mieluinen jalan pohjan rapsutukseen.

There was a handy metal pole which was good for scratching one's foot.

Alueen lintubongailupaikalla näkyi pesä, jollaisen näin 2016 rakenteilla ja tekijäkin paikalla.

On the bird watching site I saw a nest similar to one I shot in 2016 when it was still being built and the doer was present.

Iso puu vanhempien mökkien vieressä.

A big tree next to older cottages.

Ja samanlainen tipu eri paikassa. En osannut valita, että kumman näytän.

And another sighting of the bird of prey. I couldn't decide which to show.

Juomakuopalla taas yksi äiti-lapsi pari.

One more mother-child pair at a water hole.

Katarinakin testasi oikealta ajamista.

Katarina tested driving on the wrong side.

Elefantit tykkäsivät seisoa lähellä toisiaan.

The elephants liked to stand close to each other.

Paitsi syvemmässä vedessä uinti veti puoleensa.

Except when there was water to swim in.

Alueelle mennessä ja poistuessa tarkastettiin aina, että löytyy voimassa oleva lupa.

The park permit was checked always when coming or leaving the park area.

Sähkökatkopäivänä käytiin syömässä ravintolalounas. Muuten ruokailtiin mökissä.

On the day of the electricity cut we had lunch at the restaurant. Otherwise we ate in our villa.

Leirin aidat ei pidätelleet ihan kaikkia. Tämäkin äiti poikasineen pyöri usein roskiksen tienoilla.

The fence didn't keep all the animals out. This mother-child couple was often checking trash cans.

Voimakaksikko juomassa.

The power duo drinking.

Päivärytmi asettui aamusafarin mukaan aamukuuteen, joten lähtöaamunakin syötiin avocado-puurot klo 5.50. Ihan sopivasti, koska reissun pisin ajopäivä (384km) oli tulossa ja sille osui myös reissun huonoimmat tien pätkät.

Our daily schedule got tuned to early for making it to morning safari. So on the day of our departure we had avocado oatmeal at 5.50. It was a good thing as that day was going to be our longest drive (384 km, 239mi) and the worst road parts were also coming. 

Ja vielä alueen kartta, meillä oli tuossa 7:n kohdalla ihan uusi mökki, joka puuttui kartasta.

Here's the map of the main camp. Our villa was not yet on the map, but it was on that circled 7.

Aika tasan 10 vuotta sitten oltiin tuolla Tarjan kanssa vain yksi yö, siitä julkaisin videon ja yhden blogipostauksen. Hyvää viikonlopun jatkoa taas! 🍀

It's now about 10 years when we were here the first time. I've published about that visit with Tarja a video and one blog post. Have a good weekend! 🍀