Chilen viikko aloitettiin vuokraamalla lentokentältä auto ja ajamalla 110 km rannikolle Valparaisoon. Loppusuoralla meinasi mennä pupu pöksyyn, kun viimeinen katu hotellille oli kapea, mutkikas ja ylijyrkkä. Pari kertaa piti peruuttaa uudelleen vauhtia vastaantulijan tai vauhdin loppumisen takia.
Puerto Natura Hotel and Spa oli erikoinen tapaus - omistaja oli ystävällinen vanha hippi, jolla oli reiki-kurssitodistuskin toimistossaan. Spa-osastolla oli höyrykaappi ja tilat joogaretriiteille yms. Rakennus oli sokkeloinen ja koristeltu vanhan aikaisesti.
Puerto Natura Hotel and Spa oli erikoinen tapaus - omistaja oli ystävällinen vanha hippi, jolla oli reiki-kurssitodistuskin toimistossaan. Spa-osastolla oli höyrykaappi ja tilat joogaretriiteille yms. Rakennus oli sokkeloinen ja koristeltu vanhan aikaisesti.
We started our week in Chile by renting a car from the airport and driving 110 km (68 mi) to sea shore to Valparaiso. The last street was quite exciting as it was really narrow, curvy and steep. I had to reverse back down twice due to opposing car or because I ran out of speed.
Puerto Natura Hotel and Spa was an interesting place - the owner was a nice old hippie, with reiki-certificate in his office. There was a Spa department with a steam box and rooms for yoga courses etc. The building was old fashioned with matching decorations.
Puerto Natura Hotel and Spa was an interesting place - the owner was a nice old hippie, with reiki-certificate in his office. There was a Spa department with a steam box and rooms for yoga courses etc. The building was old fashioned with matching decorations.
Tulopäivänä käytiin vain hakemassa pizza läheisestä katukeittiöstä ja suunniteltiin seuraavaa päivää. Yön jälkeen Valparaiso-päivä aloitettiin kävelemällä hotellilta pari sataa metriä ylämäkeen ja tutustuttiin La Sebastianaan. Pablo Nerudan merenrantataloon, jossa oli hieno näköala joka huoneessa.
On our arrival evening we just fetched a pizza from a street kitchen and planned for the next day. Next morning we started the day in Valparaiso by walking few hundred meters uphill and visited La Seabastiana. It's the sea side home of late Pablo Neruda. All the rooms had a great view.
Kaupunginmuseossa piipahtaessamme kadulla kulki ohi mielenosoituskulkue Chilen epäreilua eläkekäytäntöä vastaan (google-käännös uutisesta - viereisen enkkutekstin linkki on alkuperäiseen uutiseen).
Diktaattorista on päästy, mutta sen jäljiltä jokaisen palkasta otetaan edelleen 10% eläkerahastoon isojen firmojen hyödynnettäväksi. Ihmisille maksetaan sitten tuosta kuitenkin erittäin pientä eläkettä. Armeijan porukalla on tietysti parempi eläkesopimus, että ovat tyytyväisiä ja pitävät kansan kurissa.
Diktaattorista on päästy, mutta sen jäljiltä jokaisen palkasta otetaan edelleen 10% eläkerahastoon isojen firmojen hyödynnettäväksi. Ihmisille maksetaan sitten tuosta kuitenkin erittäin pientä eläkettä. Armeijan porukalla on tietysti parempi eläkesopimus, että ovat tyytyväisiä ja pitävät kansan kurissa.
While visiting the City museum there was a demonstration march on the street. They are against the unfair pension law of Chile (a news article about the issue).
There's no dictator in Chile anymore, but from those days they still have a law that everybody pays 10% of the salary for pension fund that benefits big companies. But people get a very poor pension from that fund. Naturally members of the military have much better pension practise to keep them happy and help controlling the citizens.
There's no dictator in Chile anymore, but from those days they still have a law that everybody pays 10% of the salary for pension fund that benefits big companies. But people get a very poor pension from that fund. Naturally members of the military have much better pension practise to keep them happy and help controlling the citizens.
Yksi kaupungin nähtävyys ovat jyrkänteiden kohtiin rakennetut raidehissit. Näitä on vielä jäljellä 15 pitkin kaupunkia.
Among the attractions of the city, but also used by locals, are funiculars built on steep parts. There are still 15 of them in the town.
Valparaison historiallinen kortteli on Unescon maailmanperintökohde ja täynnä kirkkaasti maalattuja taloja ja aitoja. Kuvattavaa riitti!
The historic part of Valparaiso is an Unesco world heritage site and full of colorful painted houses and fences. A lot to shoot!
Likat pyysivät ottamaan ryhmäkuvan kamerallaan ja jatkoin vielä yhdellä lisäkuvalla omalla kamerallani.
These girls asked me to take their group shot and I took one with my own camera too.
Ylhäältä kujilta alas palattuamme osuimme päätorille (Plaza Sotomayer) ja kurkkaamaan satamaan. Torin varrella oli kuvauksellinen peilitorni - ovat tykästyneet näihin, koska Santiagossa oli toinen saman tyylinen silmät vangitsevat rakennus.
From up the alleys we walked to main square (Plaza Sotomayer) and had a peek to the harbour. There was a picturesque mirror tower by the square - seems that they like this style since I shot a similar one in Santiago. Well, I like it too.
Plaza Sotomayor torilla oli meneillään jokin tapahtuma - kuplavolkkareita ja -pakettiautoja näytillä ja jokin bändikin tuolta rakennusta vasten erottuu.
There was some kind of happening going on the Plaza Sotomayer - lot of beetle cars. A band can be seen in front of that building.
Takaisin hotelli tullessamme omistaja esitteli meille takapihan paikkoja, isoa puutarhaa ja spa-puolta. Uima-allas oli tyhjänä talvikauden ajan.
After returning to the hotel we got an introduction to hotel premises by the owner. This pool was empty for the winter season but there were also indoor spa rooms and a big garden.
Seuraavana aamuna olikin jo aika palauttaa auto lentokentälle ja siirtyä pääkaupunkiin Santiagoon. Matkalla Casablanca laakson viinialueen läpi vierailtiin kahdella viinitilalla. Ensimmäisen oli Casas del Bosque, jossa oli hieno ravintolapuoli.
On the next morning it was time to return the car to the airport and move to the capital Santiago. While driving through Casablanca valley we visited two wineries. The first one was Casas del Bosque, which had a really nice restaurant side.
Matkalla toiselle viinitilalle parkkeerattiin auto kylän keskustaan ravintolan etsimistä varten. Maailman pienuus tuli taas vastaan, kun parkkipaikan pitäjä ei osannut englantia ja me ei espanjaa, mutta yhteiseksi kieleksi löytyi ruotsi! Mies oli asunut jossain vaiheessa Tukholmassa.
Siitä jatkettiin vielä William Cole viinitilalle, jossa oli mainio kauppa alennuslaareineen. Paikka oli kyllä muuten melko hiljainen, ravintolassa ei näkynyt ketään ja me oltiin ainoat turistit.
Siitä jatkettiin vielä William Cole viinitilalle, jossa oli mainio kauppa alennuslaareineen. Paikka oli kyllä muuten melko hiljainen, ravintolassa ei näkynyt ketään ja me oltiin ainoat turistit.
Before the second winery we parked our car to the centre of a small village to have some lunch. It's a small world effect showed itself while talking to the parking lot conductor. He didn't speak English and our Spanish is quite weak, but we found a common language in Swedish. The guy had lived in Stockholm for some time.
Our second stop was William Cole winery, which had a nice shop with discount batches. Otherwise it was quiet, the restaurant was empty and we were the only tourists visiting at that moment.
Our second stop was William Cole winery, which had a nice shop with discount batches. Otherwise it was quiet, the restaurant was empty and we were the only tourists visiting at that moment.
Laakson jälkeen tie nousi ylemmäs kukkuloille ja tien viereen pysähtyessä saatiin vielä viimeiset näkymät kohti viinitiloja.
When the valley was behind we stopped briefly up the hill and got the last view towards wineries.
Lisää Valparaison ja viinialueen kuvia löytyy tuolta Chile albumin alusta. Tervetuloa sinnekin!
More photos of Valparaiso and the wine region are on the top of my Chile album. Welcome there too!
