Tämän kertainen IGTT-aihe on 'kaukana kotoa'. Meille kaukaisin yöpymispaikka on ollut tämä vapaa-leirintäalue Uuden Seelannin eteläsaaren kaakkoiskulmassa. Etäisyyttä kotiin oli noin 17 330 kilometriä.
Tie perille oli mutkainen ja kuoppainen, sekä sisälsi draamaa: aasialainen pariskunta oli ajanut ojaan ja heitä auttamassa ollut mies olikin lähtenyt heidän vuokra-autonsa avaimen kanssa. Pyysivät meitä lähtemään jahtaamaan tuota miestä, mutta onneksi mies palasi takaisin itse.
Paikka oli CamperMate -softassa kehuttu ja oli tosiaan mukava. Rannalla näkyi merileijonia ja maisemat olivat komeat - sadekuurojen välissä ehdittiin tosin vain hetken istuskella vuokratuilla retkituoleilla.
Tie perille oli mutkainen ja kuoppainen, sekä sisälsi draamaa: aasialainen pariskunta oli ajanut ojaan ja heitä auttamassa ollut mies olikin lähtenyt heidän vuokra-autonsa avaimen kanssa. Pyysivät meitä lähtemään jahtaamaan tuota miestä, mutta onneksi mies palasi takaisin itse.
Paikka oli CamperMate -softassa kehuttu ja oli tosiaan mukava. Rannalla näkyi merileijonia ja maisemat olivat komeat - sadekuurojen välissä ehdittiin tosin vain hetken istuskella vuokratuilla retkituoleilla.
This month's subject of Instagram Travel Thursday is 'far from home'. For us the furthest accommodation has been this freedom camping site in the South-Eastern part of New Zealand's south island. Distance to our home was 17 330 km (10 768 mi).
The road there was winding and bumpy with some drama: an Asian couple ran the ditch and a guy helping them had left with their car key. They asked us to start chasing that guy, who fortunately returned soon.
The camping site was recommended in CamperMate app and it was nice indeed. Sealions on the beach and a beautiful view - there were some showers so we didn't have much time to sit on the rental chairs.
The road there was winding and bumpy with some drama: an Asian couple ran the ditch and a guy helping them had left with their car key. They asked us to start chasing that guy, who fortunately returned soon.
The camping site was recommended in CamperMate app and it was nice indeed. Sealions on the beach and a beautiful view - there were some showers so we didn't have much time to sit on the rental chairs.
Seuraavat yöpaikat (esim Tuatapere, Uuden Seelannin makkarapääkaupunki!) olivat jo lännempänä ja pari sataa kilsaa lähempänä kotoa. Pari yötä oltiin Manapourissa, josta tehtiin vuonoristeily: ensin järven poikki, sieltä bussikuljetus vuoren yli ja lopuksi varsinainen risteily Doubtful Soundissa. Säästettiin pitkä menopaluuajo Milford Soundiin ja tämä on 3x pidempi ja 10x laajempi. Toki molempi hyvä!
The next accommodations, for example Tuatapere, the sausage capital of New Zealand, were more west so the distance to home was less. We spent two nights in Manapouri from where we took a fjord cruise: cross the lake, bus trip over the mountain and then the actual cruise in the Doubtful Sound. We saved a long drive to and back of Milford Sound and got 3x longer + 10x larger fjord. Of course they both are good!
Vuonoilta ajettiin länsirannikon jäätiköitä katsomaan Queenstownin kautta. Sieltä löytyi upeat maisemat, mutta kaupunki oli niin Levi-tyylinen, että jatkettiin jo yhden yön jälkeen.
From the fjords we drove to Queenstown before heading to the west coast and glaciers. Queenstown had great views, but it was like a very commercial alpine village, so we left already after one night.
Kaikki tuolta toistaiseksi julkaisemani kuvat löytyvät Flickristä Uusi-Seelanti albumista. Tervetuloa sinnekin, kuten myös Instagrammiinikin!
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta (#IGTravelThursday / #IGTT), jonka tarkoitus on levittää matkailutietoutta ja matkailun ilosanomaa. Kampanjan järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda / Terhi.
The rest of so far published NZ photos can be found in Flickr's New Zealand album. Welcome there too (as well as to my Instagram)!
This is a part of Instagram Travel Thursday -meme (#IGTravelThursday / #IGTT), which promotes travel knowledge and how fun it is to travel. It is arranged by Travellover and Vagabonda / Terhi.
Muistan nähneeni tuon ensimmäisen kuvasi joskus ja ajatelleeni, että juuri tuossa, noiden tähtien alla, olet varmasti todella kaukana kotoa. Uteliasuuttani katsoin, kuinka kaukana on oma kaikken kauimmaisin paikkani. Kuvittelin sen olevan Rio (11 069 km linnuntietä) mutta päädyinkin menneenä kesänä vielä vähän etäämmälle: Dili, Itä-Timor 11 412 kilometriä.
VastaaPoistaTuo Itä-Timor on jotenkin, ehkä hienon nimen takia :-D eksoottisen kuuloinen paikka. Meillä Uuden Seelannin jälkeen seuraava oli Tahiti, mutta sinne olikin yllättävän iso ero tähän, Papeete on 'vain' 14 922 km päässä Vaasasta.
PoistaPitääkin katsoa, mikä onkaan kauimmaisin paikka, missä itse on tullut käytyä....hieno tuo öinen tähtitaivas. Sitä tuijottaessa ihan varmasti voikin tuntea olevansa kaukana. Me olimme joskus Teneriffalla katsomassa tähtitaivasta Teiden juurella. Silloinkin tuntui, että ollaan kaukana kotoa!
VastaaPoistaTenerifan tähtitaivaista onkin ollut paljon juttua Tähdet ja Avaruus -lehdessä! Olisikin kiva nähdä joskus. Playa del Inglesissä on tullut käytyä kahdesti, ehkä sielläkin olisi voinut mennä vähän kauemmas valosaastealueelta, mutta iltaisin usein laiskottaa.
PoistaUusi-Seelanti, niin hieno kohde! Monesti siellä käyntimme jälkeen tapasin vastata, kun ihmiset kysyivät hienointa kohdetta, että Uusi-Seelanti. Superlatiivit ovat aina vaikeita, on niitä paljon muitakin hienoja paikkoja, mutta kyllä tuo maa on ehdottomasti retken, ellei parinkin arvoinen. Kunpa se vaan ei olisi niin kaukana ...
VastaaPoistaMeilläkin Uusi-Seelanti tuli uudeksi niitten 'uusittava!'-maiden listalle. Maanjäristyksen takia eteläsaaren pohjoisosa piti skipata kokonaan, joten sinnekin jäi vielä paljon nähtävää. Tässä samalla tsekkasin taas, että onkos se nimi väliviivalla vai ei kun näemmä itsellä on molempia tässäkin :-D Väliviiva näyttää olevan, mutta tekee jotenkin hankalaksi taivuttamisen...
PoistaPaljon samoja kulmia ollaan Uudesta-Seelannista nähty, vaikka tuolla samalla leirintäalueella ei oltukaan. Me käytiin vuonoristeilyllä Milford Soundissa ja myös meille sattui kohdalle upean aurinkoinen päivä - onneksi, sillä mekin oltiin etukäteen luettu tuosta paikan sateisuudesta. Mekin käytiin Queenstownissa vain kääntymässä. Oltiin ennen sitä kierretty sen verran pitkään Uuden-Seelannin luontoa ja pikkukaupunkeja, että jopa Queenstown tuntui sillä hetkellä hektiseltä metropolilta kaikkine ihmisineen :D
VastaaPoistaKiitos Noora vierailusta ja kommentista! Meni tosiaan aika samoin meidän ringit. Oliko teilläkin huono tuuri korkeiden vuorien suhteen? :) Meillä sekä Cook eteläsaarella ja Taranaki pohjoissaarella jäi pilveen, vaikka oli molempia parinakin eri päivänä yritys nähdä...
PoistaMyös minun piti heti tarkistaa, mikä vierailemistani paikoista on oikeasti kauimpana Helsingistä. Vähän yllättäen se on Thaimaan Phuket, joka ei henkisesti ollut ollenkaan niin kaukana. Toki muistan matkan lentokentältä majapaikkaan, kun totesimme ympäröivää menoa katsoessamme, että olemme todellakin kaukana kotoa. Se oli meidän ensikosketuksemme Aasiaan, ja tuntui silloin eksoottiselta. Monet asiat kuitenkin olivat siellä hyvin tuttuja ja turvallisia.
VastaaPoistaHenkisesti kauimpana olen ollut Sri Lankassa, missä tuloerot paikallisten ja meidän turistien välillä olivat valtavat, tai sitten Yhdysvaltain keskilännessä, joka on täysin oma universuminsa. Tosin, kun sielläkin vietti tarpeeksi kauan aikaa, alkoi kaikki tuntua kotoisalta.
Moi Katja ja kiitos kommentista! Luulisin että USAssa kaikki paikat on telkkarin vaikutuksesta tuttua, mutta keskilänsi on kyllä näkemättä - Alabamaa kiersin kerran 5 vkoa ja Coloradossa on oltu, mutta niiden väli on kyllä käytännössä näkemättä. Sri Lanka on varmasti 'something completely different'. ^^
Poista