Addo Elephant National Park

Meidän jännittävää 'kilometri nousua ylös vuorenrinnettä' Sani Pass -vierailua edeltävä paikka Etelä-Afrikassa oli Addon Elefantti Kansallispuisto (wiki enkuksi).

Addo oli Krugerin ja Etoshan jälkeen kolmas vierailemamme luonnonpuisto ja varsinkin Tarja norsufanina piti paikasta paljon. Aiemmissa paikoissa elefantteja ei näkynyt niin paljon kuin odotettiin, mutta täällä se korjaantui ja kruunasi Afrikan reissumme eläinosion. 

The previous place before our exciting steep mountain drive visit to Sani Pass was Addo Elephant National Park.

We visited two National Parks (Kruger and Etosha) before Addo, but this was where we finally saw a lot of elephants. They are Tarja's favourite animals, so this was a great final touch to our road trip in Southern Africa.  

Etelä-Afrikan puistoista varattiin aina majoitus ja maksettiin puistomaksu etukäteen Sanparks-nettisivustonsa kautta.

Kartan alareunan pääportista saavuttiin leiriin ja helpoin katselupaikka oli heti tuossa vastaanoton/päärakennuksen vieressä olevalla vesikuopalla. Mökkimme oli #23 kartan 'koilisnurkassa'. Päiväajelulla ja pois lähtiessä käytettiin vas.ylänurkan porttia, joka vei syvemmälle puiston alueelle.

We paid accommodation and the entrance fee always a few days ahead on Sanparks website.

The map below shows the Main camp area - we arrived via the gate on the bottom and used top-left corner gate for the day drive and on the next day when we left the park. Our hut was circled #23 on the top-right area and for example, the photo above was taken from underground hide next to reception/main building.

Tuolloin helmikuun lopussa täälläkin oli yllättävän rauhallista, vaikka oli vielä hyvät kelit. Esim ao. katselusuoja vesikuopalle oli meillä pääosin yksityiskäytössä, pari kertaa kävi muita ihmisiä (esim James, jonka sain 100 tuntematonta osallistujaksi). Esimerkiksi tämän bloggauksen eka kuva on tuosta raosta zoomattu.

Our visit was at the end of February and even though the weather was perfect it was quite peaceful. For example, the underground hide (below) was most of the time just for us. James was one of the other visitors and I asked him to my 100 strangers project. The first photo in this post was taken from this hide.

Mökit olivat sopivan tilavia paritaloja, mutta sisäänkäynnit ja terassit oli eri puolilla, joten rauhallinen oleskelu tuli luontevasti. Vieressä meidän auto, jonka rekkari syöpyi muistiin jokaisen lomakkeen täytössä - oli se sitten yöpyminen, rajan ylitys tai luonnonpuistoon saapuminen.

The huts had two apartments, but the other one had the entrance on opposite side and even the balconies were a bit separated. Next to it is our car. That registration number was asked in every form - accommodation, border crossing, entrance to parks, so it's almost burned to my memory.

Kämpän saamisen jälkeen käytiin ajelulla luonnonpuiston sisällä. Se toimi samoin kuin muutkin Afrikan eteläosan eläinpuistot, eli ajeltiin 5-30 km/h nopeutta alueen teitä pitkin valmiina pysähtymään ja silmä tarkkana, josko näkyy eläimiä. Kukkuloiden päälle oli välillä tehty suojattuja alueita, joissa saattoi nousta autosta pois ja katsella esim ao vesikuoppaa ja siinä vierailevia eläimiä.

After checking in and getting our hut, we did a round trip inside the park. The practice is same as in other parks in Southern Africa - drive slowly, look for animals and be prepared to stop quickly. On top of hills, there were few protected parking areas where it was possible to step out of the car. The water hole below is seen from one such place.

Ajelun jälkeen tultiin vielä kerran pääleirin viereiselle katselupaikalle ja bongattiin 'ison vitosen' yllättävin jäsen, eli puhveli. Nämä ovat laumana kuulemma niin ärhäköitä hyökkäämään, että ovat mukana vaarallisuutensa takia. Tuo Big five viittaa viiteen hankalimpaan jalan kuljettaessa metsästettävään eläimeen.

After a short road trip on the park area we returned once more to underground hide and saw the most surprising member of The Big Five game - African buffalo. They are waspish and attack easily, so that's the reason being included to most difficult target for hunting on foot.

Mökin sisällä oli yksi yhdistetty iso tila keittiölle, sohvalle ja sängylle, sekä erillinen wc-kylppäri. Juuri riittävä siihen muutamaan tuntiin, jotka oltiin auringonlaskun jälkeen sisällä.

Inside the hut, there was one big room with kitchen, sofa and bed. And a separate toilet-shower room on the corner. Just perfect for spending few hours after the sunset before going to bed.

Valosaastetta oli onneksi vähän, joten sain omalta terassilta yhden 'etukäteisosallistumisen' Bongaa Linnunrata -kampanjaan (vielä 8.11. saakka ehtii osallistua! 👍).

Fortunately, there isn't much light pollution, so I got to shoot the Milky Way from our terrace.

Seuraavana aamuna käytiin ensin lähivesikuopan katselupisteellä, jossa oli valitettavan hiljaista - ainakin norsumielessä. Mutta poistumisreitin varrella oli parikin norsulaumaa tutkittavana. Suojatulta parkkipaikalta tuli korkean pusikon läpi polku aidan taakse, josta sai kurkistusaukoista katsella juomapaikalle.

First thing on the next morning we visited the underground hide again, but it was quite quiet - at least for Elephant viewing. But on our way towards Sani Pass, we saw two flocks of Elephants. The first one was behind a fence to which there was a path between bushed from a protected parking area.

Täällä olikin juomassa ja vettä heittelemässä isompi lauma, vaikka lätäkkö ei ollut kummoinen.

There the water hole was much smaller, but the herd was a way larger.

Aikuisten joukossa oli monta teininorsua ja söpöyden huippuna jopa yksi ihan tuore tulokas tässä maailmassa:

Protected between adults and teenager elephants was also one super cute newcomer to this world:

Lisää Addon kuvia löytyy Flickrin Afrikka-albumista sen piirretyn aluekartan perästä. Tervetuloa sinnekin!

There are more new Addo photos in my Flickr Africa album (after that drawn area map). Welcome there too!