kaikki syntyy luopumaan
Kaikki tiet vie tuonelaan,
elämä liittyy kuolemaan.
Ja juuri siksi mä omistan
sulle laulun kauneimman
Annoit mulle unelman,
matkan uskomattoman.
Saanko taas sua koskettaa?
Kohta kun kylmenee,
ja värit katoaa.
Onko vielä ikuisuus
jonka kanssas viettää saan?
Onko palkinto vain hulluus,
lupa unohtaa?
kuinka paljon rakastan
Hetkiä joita annoit mulle,
avasit sun maailman.
Ja kohta kun et enää kuule,
vaikka kuinka huutaisin
Ei oo lääkettä kaipuulle,
vain kultareunus muistoihin.
Uusi päivä, uusi tie,
eilisen multa aika vie.
Ja vaikka
kuinka mä taistelen,
niin palaamaan mä pysty en.
Lehdet
puissa jo havisee,
kun vielä muistan sun sanoneen
Kuinka uskot
rakkauteen.
Kuinka uskot rakkauteen!
Sanoinko koskaan sitä sulle,
kuinka paljon rakastan
Hetkiä
joita annoit mulle,
avasit sun maailman.
Ja kohta kun et enää
kuule,
vaikka kuinka huutaisin
Ei oo lääkettä kaipuulle,
vain kultareunus muistoihin.
Kultareunus muistoihin,
kultareunus muistoihin.
Pidä kiinni vielä hetki,
kuivaa sun kyyneleet.
Annetaan
kaikki anteeksi,
menneisyyden murheet.
Kun sä muutut tähdeksi,
jota ihmiset katselee
Ja kyynelten virta,
kauniit kukat
kastelee.
Sanoinko koskaan sitä sulle,
kuinka paljon rakastan
Hetkiä
joita annoit mulle,
avasit sun maailman.
Ja kohta kun et enää
kuule,
vaikka kuinka huutaisin
Ei oo lääkettä kaipuulle
Sanoinko koskaan sitä sulle,
kuinka paljon rakastan
Hetkiä
joita annoit mulle,
avasit sun maailman.
Ja kohta kun et enää
kuule,
vaikka kuinka huutaisin
Ei oo lääkettä kaipuulle,
vain kultareunus muistoihin.
Kultareunus muistoihin,
kultareunus muistoihin,
kultareunus
muistoihin,
kultareunus muistoihin.
Everything ends in time,
everyone is born to abandonAll roads lead to afterworld,
life is connected to death.
And that’s why I dedicate you
the most beautiful song
You gave me a dream,
an incredible journey.
Are you there when I come?
Can I touch you again?
Soon when it gets colder,
and the colors disappear.
Is there still an eternity
That I can spend with you?
Is the prize just madness,
permission to forget?
Did I
ever tell you how much I love you?
you opened me your world.
And the point where you no longer hear,
no matter how I shout
No medicine for longing,
just a golden edge for memories.
A new
day, a new road,
time takes yesterday away from me
And no
matter how I fight,
I can't return.
are already rumbling
when I still remember you saying
How do you believe in love
How do you believe in love
Did I ever tell you
how much I love you?
The moments you gave me,
you opened me your world
And the point where you no longer hear,
no matter how I shout
No medicine for longing,
just a golden edge for memories.
Gold border for memories,
gold border for memories.
Hold on
for another moment,
dry your tears.
Forgive
everyone,
the worries of the past.
that people watch
And a stream of tears,
beautiful flowers watering.
Did I
ever tell you
how much I love you?
The
moments you gave me,
you opened me your world.
no matter how I shout
No medicine for longing
Did I
ever tell you
how much I love you?
The
moments you gave me,
you opened me your world
no matter how I shout
No medicine for longing,
just a golden edge for memories.
Gold
border for memories,
gold
border for memories,
gold border for memories.
💔
Kultareunus muistoihin, todellakin. Onneksi saitte kokea yhteisen elämäne aikana paljon asioita, joista syntyi niitä kultareunaisia muistoja.
VastaaPoistaOli mukavaa, kun Tarja kommentoi lauantaiklassikoita sinun kommenttiesi välityksellä. Taisi Tarja olla melkein ainoa, joka jaksoi kuunnella valitsemiani oopperaklassikoita.
Nyt on itkun aika.
Kiitos Susu. Näin oli, nyt vanhemmiten on ruvennut tajuamaan, miten nopeasti aika menee ja itse kukin poistuu hitaasti tai yllättäen. Pitää muistaa elää jokainen päivä.
PoistaKitaramusaa ei oikein kannattanut, mutta monta kappaletta oli myös mieluisia. Ja kommentit oli aina omiaan. 😌
Reiska osaa laulaa, juu!
VastaaPoistaNäinpä! Mulla on tuo jäänyt välistä, mutta hyvä että on tullut näitä uusia kuunneltua Tarjan ja teidän muidenkin kautta.
PoistaTotta Uuna, onneksi pimein aika meni jo ohi, niin kyllä tämä tästä päiväntäytettä kehitellen tästä tasaantuu taas.
VastaaPoistaKaivoin tuon youtubesta, laulun nimi taitaa olla 'Jäähyväiset'? Siinä ainakin lauletaan tuo sinälähdetminäjään. Sama on tosiaan aihe, surua on ollut monilla ja tulee olemaan, eikä näitä oikein voi ennalta aina tietää.
Kaunis kappale. Kun suru vähän hellittää, ne kultareunuksiset muistot muuttuvat aina vain kirkkaammiksi ja voi muistella hymyssä suin, vaikka ei nyt uskoisi. Näitä tähdeksi muuttuneita blogiystäviä ja läheisiä on aina vain enemmän kun ikää tulee. Voimia sinulle..
VastaaPoistaKiitos, ja niinpä, sukulaisetkin muuttuu koko ajan vanhemmaksi, ei voi mitään. Mulla on vielä odottamassa paljon valokuvia käsiteltäväksi ja niissä saa sitten käydä uudestaan läpi yhteisiä retkiämme.
PoistaKaunis laulu! Onneksi on ne valokuvat, niissä on niitä niitä kultareunuksia paljon. Ja musiikki, se tuo muistoja matkan varrelta paljon, mutta myös lohduttaa.
VastaaPoistaKiitos Lepis! Valokuvat on tosiaan hyvä tuohon. Mulle musiikki on pääosin mukavaa kuuntelua varten, mutta muutama laulu on menneestä vahvoja muistoja tuova - ja nyt näistä tuli pari sellaista lisää.
PoistaMinulle käy usein niin kun jokin asia surettaa, niin kuuntelen jotain biisiä toistaen ja toistaen, kuten Tarja tätä. Tai sitten kuuntelen jotain artistia päiväkausia ja sitä kautta puran suretusta pois. Joiden laulujen sanat on vain niin syvälle meneviä, että ne huuhtoo sielua, uudistaa.
PoistaMulla on usein laulujen sanat jotain, mitä ei kummemmin ajattele. Mutta nyt varsinkin tämä on poikkeus, kun niillä on niin vahva sidos tuohon syksyn koko ajan ympärillä pyörineeseen pelkoon. Ehkä mäkin rupean niitä paremmin jatkossa kuuntelemaan. Ja toistoakin nyt ymmärrän paremmin.
Poista