2021-01-16

Saturday classic - Kyynelten virta

Musiikki oli Tarjalle aina tärkeää, nuorena oli ollut esim kuorossa laulamassa Kekkosen hautajaisissa. Toisin kuin minä, Tarja ei jumiutunut vanhoihin, vaan kuunteli koko ajan uutta. Tämän kappaleen laittoi tärkeimmäksi soitettavaksi omissa hautajaisissaan.
Music was always important for Tarja, in the 80's she was even in the choir of the funeral of the most famous Finnish president. Unlike me she didn't get stuck to old songs but listened to new songs all the time. She mentioned this song to be the most important to be played in her funeral. 





Tuon sanat ovat kuin tehdyt tilanteeseensa ja siihen viime kuukausien tulevan kuoleman pohdintaan. Menin aina tämän tullessa sohvalle viereensä lohduttamaan itkua. Kun laulu loppui, niin kuunteli sen taas uudestaan. Ja nyt kuolemansa jälkeen tämä tuo vuorostaan aina mulle kyyneleet.



Kaikki päättyy aikanaan,
kaikki syntyy luopumaan
Kaikki tiet vie tuonelaan,
elämä liittyy kuolemaan.
Ja juuri siksi mä omistan
sulle laulun kauneimman
Annoit mulle unelman,
matkan uskomattoman.
 
Ootko siellä kun mä tuun?
Saanko taas sua koskettaa?
Kohta kun kylmenee,
ja värit katoaa.
Onko vielä ikuisuus
jonka kanssas viettää saan?
Onko palkinto vain hulluus,
lupa unohtaa?

Sanoinko koskaan sitä sulle,
kuinka paljon rakastan
Hetkiä joita annoit mulle,
avasit sun maailman.
Ja kohta kun et enää kuule,
vaikka kuinka huutaisin
Ei oo lääkettä kaipuulle,
vain kultareunus muistoihin.

Uusi päivä, uusi tie,
eilisen multa aika vie.
Ja vaikka kuinka mä taistelen,
niin palaamaan mä pysty en.
Lehdet puissa jo havisee,
kun vielä muistan sun sanoneen
Kuinka uskot rakkauteen.
Kuinka uskot rakkauteen!

Sanoinko koskaan sitä sulle,
kuinka paljon rakastan
Hetkiä joita annoit mulle,
avasit sun maailman.
Ja kohta kun et enää kuule,
vaikka kuinka huutaisin
Ei oo lääkettä kaipuulle,
vain kultareunus muistoihin.

Kultareunus muistoihin,
kultareunus muistoihin.

Pidä kiinni vielä hetki,
kuivaa sun kyyneleet.
Annetaan kaikki anteeksi,
menneisyyden murheet.
Kun sä muutut tähdeksi,
jota ihmiset katselee
Ja kyynelten virta,
kauniit kukat kastelee.

Sanoinko koskaan sitä sulle,
kuinka paljon rakastan
Hetkiä joita annoit mulle,
avasit sun maailman.
Ja kohta kun et enää kuule,
vaikka kuinka huutaisin
Ei oo lääkettä kaipuulle

Sanoinko koskaan sitä sulle,
kuinka paljon rakastan
Hetkiä joita annoit mulle,
avasit sun maailman.
Ja kohta kun et enää kuule,
vaikka kuinka huutaisin
Ei oo lääkettä kaipuulle,
vain kultareunus muistoihin.

Kultareunus muistoihin,
kultareunus muistoihin,
kultareunus muistoihin,
kultareunus muistoihin.


The lyrics of this song felt like just for her situation and to the thoughts of oncoming death. Always when she listened to this song I joined her on the couch and comforted the tears. When the song ended she started it again. And now after Tarja's death I get the tears when I hear this song.



Everything ends in time,

everyone is born to abandon
All roads lead to afterworld,
life is connected to death.
And that’s why I dedicate you
the most beautiful song
You gave me a dream,
an incredible journey.

Are you there when I come?
Can I touch you again?
Soon when it gets colder,
and the colors disappear.
Is there still an eternity
That I can spend with you?
Is the prize just madness,
permission to forget?


Did I ever tell you how much I love you?

The moments you gave me,
you opened me your world.
And the point where you no longer hear,
no matter how I shout
No medicine for longing,
just a golden edge for memories.

A new day, a new road,
time takes yesterday away from me
And no matter how I fight,
I can't return.

The leaves on the trees
are already rumbling
when I still remember you saying
How do you believe in love
How do you believe in love

Did I ever tell you
how much I love you?
The moments you gave me,
you opened me your world
And the point where you no longer hear,
no matter how I shout
No medicine for longing,
just a golden edge for memories.

Gold border for memories,
gold border for memories.

Hold on for another moment,
dry your tears.
Forgive everyone,
the worries of the past.

When you become a star
that people watch
And a stream of tears,
beautiful flowers watering.

Did I ever tell you
how much I love you?
The moments you gave me,
you opened me your world.

And the point where you no longer hear,
no matter how I shout
No medicine for longing

Did I ever tell you
how much I love you?
The moments you gave me,
you opened me your world

And the point where you no longer hear,
no matter how I shout
No medicine for longing,
just a golden edge for memories.

Gold border for memories,
gold border for memories,

gold border for memories,
gold border for memories.





💔



Lisää lauantaimusiikkia täältä.
More Saturday classics can be found here.





11 kommenttia:

  1. Kultareunus muistoihin, todellakin. Onneksi saitte kokea yhteisen elämäne aikana paljon asioita, joista syntyi niitä kultareunaisia muistoja.

    Oli mukavaa, kun Tarja kommentoi lauantaiklassikoita sinun kommenttiesi välityksellä. Taisi Tarja olla melkein ainoa, joka jaksoi kuunnella valitsemiani oopperaklassikoita.

    Nyt on itkun aika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susu. Näin oli, nyt vanhemmiten on ruvennut tajuamaan, miten nopeasti aika menee ja itse kukin poistuu hitaasti tai yllättäen. Pitää muistaa elää jokainen päivä.

      Kitaramusaa ei oikein kannattanut, mutta monta kappaletta oli myös mieluisia. Ja kommentit oli aina omiaan. 😌

      Poista
  2. Reiska osaa laulaa, juu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä! Mulla on tuo jäänyt välistä, mutta hyvä että on tullut näitä uusia kuunneltua Tarjan ja teidän muidenkin kautta.

      Poista
  3. Totta Uuna, onneksi pimein aika meni jo ohi, niin kyllä tämä tästä päiväntäytettä kehitellen tästä tasaantuu taas.

    Kaivoin tuon youtubesta, laulun nimi taitaa olla 'Jäähyväiset'? Siinä ainakin lauletaan tuo sinälähdetminäjään. Sama on tosiaan aihe, surua on ollut monilla ja tulee olemaan, eikä näitä oikein voi ennalta aina tietää.

    VastaaPoista
  4. Kaunis kappale. Kun suru vähän hellittää, ne kultareunuksiset muistot muuttuvat aina vain kirkkaammiksi ja voi muistella hymyssä suin, vaikka ei nyt uskoisi. Näitä tähdeksi muuttuneita blogiystäviä ja läheisiä on aina vain enemmän kun ikää tulee. Voimia sinulle..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja niinpä, sukulaisetkin muuttuu koko ajan vanhemmaksi, ei voi mitään. Mulla on vielä odottamassa paljon valokuvia käsiteltäväksi ja niissä saa sitten käydä uudestaan läpi yhteisiä retkiämme.

      Poista
  5. Kaunis laulu! Onneksi on ne valokuvat, niissä on niitä niitä kultareunuksia paljon. Ja musiikki, se tuo muistoja matkan varrelta paljon, mutta myös lohduttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lepis! Valokuvat on tosiaan hyvä tuohon. Mulle musiikki on pääosin mukavaa kuuntelua varten, mutta muutama laulu on menneestä vahvoja muistoja tuova - ja nyt näistä tuli pari sellaista lisää.

      Poista
    2. Minulle käy usein niin kun jokin asia surettaa, niin kuuntelen jotain biisiä toistaen ja toistaen, kuten Tarja tätä. Tai sitten kuuntelen jotain artistia päiväkausia ja sitä kautta puran suretusta pois. Joiden laulujen sanat on vain niin syvälle meneviä, että ne huuhtoo sielua, uudistaa.

      Poista
    3. Mulla on usein laulujen sanat jotain, mitä ei kummemmin ajattele. Mutta nyt varsinkin tämä on poikkeus, kun niillä on niin vahva sidos tuohon syksyn koko ajan ympärillä pyörineeseen pelkoon. Ehkä mäkin rupean niitä paremmin jatkossa kuuntelemaan. Ja toistoakin nyt ymmärrän paremmin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Vastaan jokaiselle!

Thanks for your comment!
I'll answer all of them.

.